Astmatietoviikko 2025: Pirkanmaan hyvinvointialue säästäisi panostamalla astman omahoitoon
29.4.2025
Mitä aikaisemmin astmaan sairastunut saa hoitoa ja hän sitoutuu siihen, sitä halvemmaksi sairauden hoito tulee yhteiskunnalle. Pirkanmaan hyvinvointialue säästäisi rahaa, jos astmaatikkojen ohjattu omahoito terveydenhuollossa toimisi kunnolla, painottaa Pirkanmaan Allergia-, Iho- ja Astmayhdistys Astmatietoviikolla.
Astmaa sairastavia on Suomessa noin 300 000 ja se on kolmanneksi yleisin kansansairaus. Astma voi alkaa missä iässä tahansa ja se kestää koko loppuelämän. Suomessa astman ja astmaoireiden suorat hoitokustannukset olivat 205 miljoonaa euroa viimeisimmän, vuonna 2018 tehdyn tutkimuksen mukaan. Suoria kustannuksia aiheuttavat vuodeosastohoito, avohoitokäynnit, matkat, lääkehoito ja kuntoutus.
– Astmaa sairastavia on paljon ja he tarvitsevat terveydenhuollosta paitsi hyvää hoitoa myös ohjausta itsensä toteuttamaan omahoitoon. Jos astmaan sairastunut ei tiedä, miten lääkettä käytetään oikeaoppisesti tai miten hänen tulisi hoitaa itseään, sitä enemmän hänen astmansa oireilee ja hän tarvitsee lääkkeitä, kertoo allergia-, atopia- ja astmaneuvoja Rosanna Palmunoksa Pirkanmaan Allergia-, Iho- ja Astmayhdistyksestä.
Astman lääkehoidon onnistumisessa keskeisiä tekijöitä ovat oikea lääkkeenottotekniikka, inhalaattorilaitteen hallinta sekä sitoutuminen säännölliseen lääkitykseen. Lääkkeenottotekniikan perusteellinen ohjaus perusterveydenhuollossa on tärkeää, mutta se ei yksin riitä. Astmaa sairastava tarvitsee myös tukea ja ohjausta säännöllisen omahoidon toteuttamiseen ja hoitomotivaation ylläpitoon.
Ohjatussa omahoidossa tulisi käydä läpi lääkinnällisen hoidon lisäksi liikunnan ja terveellisten elämäntapojen merkitys astman hoidossa. Astmaa sairastavalle tulisi tehdä myös hoitosuunnitelma, joka sisältää pahenemisvaiheen hoito-ohjeen.
Säännöllinen astman seuranta ei toteudu perusterveydenhuollossa hoitosuositusten mukaisesti, selvisi viime vuonna valmistuneessa yleislääketieteen erikoislääkärin Jaana Takalan väitöstutkimuksessa. Perusterveydenhuollossa tulisi myös parantaa astmaa sairastavien kokonaisvaltaista arviointia ja ohjausta. Proviisori Iida Vähätalon väitöskirjasta puolestaan selvisi, että aikuisena astmaa sairastuneista yli puolet sitoutuu astman hoitoon heikosti.
Astmatietoviikolla 5.–11.5.2025 kiinnitetään huomio astman hyvään hoitoon teemalla ”astma ei ole este, jos siihen saa hoitoa”.
Kampanjaviikolla Pirkanmaan Allergia-, Iho- ja Astmayhdistys järjestää Fysioterapeutin vinkit astman omahoitoon -verkkoluennon, Kevätkarkelot -ulkoilutapahtuman senioreille ja kisakatsomon verkkoluennolle ”Astma ei ole este”. Myös Astmaatikkojen vertaisryhmä kokoontuu yhdistyksen tiloissa kuukausittain. Lisätietoja yhdistyksen tapahtumista löydät Tapahtumakalenterista.
Lisätietoja:
Allergia-, atopia- ja astmaneuvoja, Rosanna Palmunoksa, Pirkanmaan Allergia- Iho- ja Astmayhdistys, puh. 044 339 5181, allergia@pirkanmaanallergia.fi
Allergia-, iho- ja astma-asiantuntija, Katariina Ijäs, Allergia-, iho- ja astmaliitto, puh. 040 188 1540, katariina.ijas@allergia.fi