Villiriisi on vedessä kasvava kaislakasvi (Zizania aquatica), jonka sato poimitaan käsin. Villiriisiä viljellään myös Minnesotan kosteikoilla. Villiriisi on väriltään tumma, ja sen maku on pähkinäinen. Villiriisiä voi liottaa muutaman tunnin ennen kypsennystä, jolloin keittoaika on 20 min. Muuten keittoaika on n. 40 min. Sitä käytetään lisäkeriisin joukossa lisävärinä ja -makuna.

Maissi (Zea mays) tunnetaan ainoastaan viljeltynä. Maissi kasvaa 2,5 - 7 metrin korkuiseksi. Sitä on eri lajikkeilta, joista tärkeimmät ovat paukkumaissi, jauhomaissi, kivimaissi, hammasmaissi, sokerimaissi ja vahamaissi. Maissin rasvapitoisuus on korkea ja sitä puristettu öljy sisältää runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja. Maissia syödään sellaisenaan ja siitä valmistetaan popcorneja, suurimoita, hiutaleita, jauhoja, tärkkelystä ja pastaa. Maissisuurimoita eli polentaa voidaan käyttää kuten mannasuurimoita puurona tai lisäkkeenä. Maissijauhoja löytyy tavallisena sekä täysjyvänä. Maissitärkkelys soveltuu suurustamiseen sekä leivontaan. Perunajauhot voi korvata maissitärkkelyksellä.

Tattari (Fagopyrum esculentum) kuuluu tatarkasveihin ja on kotoisin Luoteis-Kiinasta. Tattaria viljellään myös Suomessa. Tattaria on saatavana suurimoina, rouheena, hiutaleina ja jauhoina. Kaupoista löytyy myös tattarista valmistettua pastaa ja aamiaismuroja. Huuhtele kokonaiset tattarisuurimot hyvin ennen käyttöä, jolloin niiden maku pehmenee. Tattarijauhot soveltuvat leivontaan ja ruoanvalmistukseen. Tattarijauhot antavat leivonnaisiin tummaa väriä, joten ne sopivat esimerkiksi rukiin korvaamiseen.

Hirssi (Panicum miliaceum) tarkoittaa useita heinäsukuun kuuluvia viljakasveja, joita käytetään samalla tavalla. Hirssiä on useita lajikkeita, esimerkiksi sormihirssi, teffhirssi ja japaninhirssi. Itä-Suomessa ja Karjalassa on käytetty hirssiä eli hersryyniä. Hirssistä valmistetaan suurimoita, hiutaleita ja jauhoja. Hirssisuurimot on hyvä huuhdella ennen käyttöä kuten tattarisuurimotkin. Hirssin maku on luonnostaan hieman emäksinen. Kaupoista löytyy myös hirssijuomaa.

Kaura (Avena sativa) kuuluu eri sukuun kuin vehnä, ohra ja ruis, joten se saattaa sopia vehnä-ohra-ruis-allergiselle. Ravitsemuksellisesti kaura on monipuolinen viljalaji. Se sisältää runsaasti proteiineja ja rasvaa, erityisesti linolihappoa. Kaurassa on paljon veteen liukenevaa kuitua, beetaglukaania, joka runsaasti nautittuna alentaa veren kolesterolipitoisuutta. Kaurasta valmistetaan kokonaisia suurimoita, hiutaleita, leseitä ja talkkunaa. Kaura ei sisällä gluteenia, mutta käsittelyn aikana sen joukkoon voi sekoittua muita viljoja. Myös gluteenijäämistä puhtaita kauravalmisteita on saatavilla. Kaurahiutaleita voi murskata sauvasekoittimella ja saada siten karkeaa jauhoa. Kauraa käytetään myös maitoa korvaavissa ruoanlaittotuotteissa sekä kasviproteiinituotteissa.

Kvinoa eli quinoa (Chenopodium quinoa) on Etelä-Amerikan Andeilla kasvava ikivanha kulttuurikasvi, inkojen riisi. Sen siemenet muistuttavat pieniä riisisuurimoita. Se voi kasvaa jopa 2,5 metriseksi. Kvinoaa viljellään myös Suomessa. Kvinoassa on korkea valkuaisainepitoisuus. Kvinoaa myydään siemenenä, hiutaleina ja jauhona. Siemenet kannattaa huuhdella ennen kypsennystä.

Amarantti (Amaranthus caudatus) eli revonhäntä, on kotoisin Väli-Amerikasta. Amarantti on yksivuotinen ruohokasvi. Kasvista käytetään sen viljelyalueella myös nimeä Inca wheat eli inkavehnä. Amarantin ravintoainekoostumus on hyvä, se sisältää. mm. valkuaista, kalsiumia ja rautaa. Amaranttia myydään siemeninä ja hiutaleina. Sen maku on pähkinäinen. Siemenet voi keittää puuroksi ja käyttää sitä esim. leivonnassa tai lisäkkeenä.

Teff eli tafi on etiopialainen ruohokasvi (Eragrostis abyssinica) ja hirssin sukuinen. Sen pienistä tumman punertavan ruskeista siemenistä jauhetaan leivontajauhoja. Lisäksi kaupoista löytyy teffhiutaleita ja -aamiaismuroja. Etiopiassa teff on yleisin vilja ja siitä valmistetaan pannukakun tapaista leipää, injeraa ja puuroa. Tumman värinsä ja voimakkaan makunsa puolesta teff sopii hyvin rukiin korvaajaksi.

Durra (Sorghum bicolor) on kotoisin Afrikasta. Durraa käytetään jyvinä ja jauhoina. 60 % tuotetusta durrasta käytetään ihmisravintona. Durran saatavuus suomalaisista marketeista on heikko.

Sokerijuurikaskuidulla voidaan parantaa ruokavalion kuitupitoisuutta. Sokerijuurikaskuitua voi lisätä leivonnaisiin tai käyttää sitä ruoanvalmistuksessa, esim. lisätä lihamureketaikinaan tai leivonnaisiin, käyttää vuokien jauhottamiseen tai ripotella laatikkoruokien pinnalle. Sokerijuurikaskuitu sitoo itseensä nestettä, joten sen voi antaa turvota hetki ennen käyttöä tai lisätä ruokaan nestettä enemmän. Sokerijuurikaskuidun korvaajana voidaan käyttää myös perunakuitua.

Bataattia voidaan käyttää perunan tilalla, jos peruna ei sovi. Bataatti eli makea peruna on kotoisin Perusta. Se on väriltään kellertävä, rakenteeltaan jauhoinen ja maultaan makeahko. Sitä voidaan käyttää kypsennettynä, soseena, grillattuna tai uunibataattina. Se sopii myös pataruokiin tai piiraisiin. Bataattia voidaan käyttää myös raasteena, joka muistuttaa porkkanaraastetta. Bataatista löytyy sekä valko- että punalihainen vaihtoehto. Jos tavanomaisempi punalihainen ei sovi, voi kokeilla valkolihaista bataattia. Bataatti käytetään aina kypsennettynä.

Punajuuri on maukas lisäke ja sitä voidaan käyttää laatikoissa, soseena, keitoissa tai valmistaa uunipunajuuria lohkoperunoiden tapaan. Punajuuri sopii myös raakaraasteeksi, mutta käytä silloin vain tuoreita ja huolellisesti pestyjä ja kuorittuja punajuuria. Punajuuri on hyvä värinantaja ruokiin. Suomessa viljellään myös valko-, kelta- ja raitajuurikkaita, joita voidaan käyttää punajuuren tavoin. Punajuuri sisältää nitraatteja, minkä takia se ei sovellu aivan pienten lasten ravinnoksi.

Erilaiset kaalit: kukka-, parsa-, kerä-, puna-, kyssä-, lehti-, kurttu-, ruusukaali ym. ovat monipuolisia ruoanlaitossa. Jos kaali ei sovi raakana, sitä kannattaa kokeilla kypsennettynä. Kaalia kannattaa keittää ensin ilman kantta, jotta voimakas haju laimenee. Hapankaali on hyvä lisäkkeenä ja maunantajana. Kyssäkaalia voidaan käyttää raakaraasteena tai nauriin ja lantun tapaan pataruoissa. Kukkakaalista ja kananmunasta voi valmistaa vehnättömän pizzapohjan.

Maa-artisokan pienet, muhkuraiset juurimukulat käytetään keitettyinä soseeksi, keitoiksi, pataruokiin. Maa-artisokka tummuu helposti kuorittaessa, joten se tulee säilyttää kylmässä vedessä, jossa on tilkka sitruunamehua.

Maissin jyviä voi syödä raakana tai kypsennettyinä. Tuoreet maissinjyvät sopivat salaatteihin, maissiohukaisiin, kastikkeisiin, keittoihin ja patoihin. Kokonaiset tähkät voi kypsentää vedessä keittäen, uunissa tai grillata. Markkinoilta löytyy myös maissinjyviä ja minimaisseja pakasteena tai säilykkeenä.

Kesäkurpitsaa käytetään monin tavoin. Sitä voi syödä sellaisenaan tai käyttää salaatteihin kurkun tapaan. Se sopii hyvin myös kypsennettäviin ruokiin kuten keittoihin, patoihin, paistoksiin ja leivonnaisiin. Kesäkurpitsaviipaleita voi myös grillata. Keitetty tai paistettu kesäkurpitsa sopii lihan ja kalan lisäkkeeksi. Kesäkurpitsan puolikkaita voi myös täyttää esimerkiksi sieni- tai jauhelihakastikkeella ja kuorruttaa uunissa. Kesäkurpitsaraaste sopii puuroon tai kiisseliin ja -soseesta voi valmistaa makeaa marmeladia. Kesäkurpitsaviipaleilla voi korvata lasagnelevyt lasagnessa.

Maniokin eli kassavan juuresta valmistetaan tapiokatärkkelysjauhoja. Maniokin mukulaa voidaan käyttää perunan tavoin. Niistä valmistettuja jauhoja ja ryynejä kutsutaan tapiokaksi. Se sisältää vitamiineja ja kuitua, mutta vähän kivennäisaineita ja valkuaisaineita kelvatakseen pääravintoaineeksi. Maniokkia ei pidä nauttia raakana.

Tapioka on maniokista valmistettu tärkkelysjauho. Sitä voidaan käyttää kuten perunajauhoja tai maissitärkkelystä suurustamiseen tai leivontaan.

Jamssi on tärkkelyspitoinen juurimukulakasvi. Jamssin mukulat ovat nukkaisia, pitkänomaisia ja tummanruskeita, jopa 5-10 kiloisia. Suomessa myynnissä olevat ovat noin 30 - 50 cm pituisia. Jamssin kuori on kova, karkea ja karvainen, malto on vaaleaa ja kiinteää. Jamssi kuoritaan kuivana, minkä jälkeen se huuhdotaan vedellä. Jamssilla voi ruokaohjeissa korvata perunan tai maa-artisokan. Jamssi sopii hyvin leivonnaisiin ja paistettavaksi, mutta sitä voi myös keittää. Länsi-Afrikassa on yleistä perunasosemaisen "fufu" -soseen valmistus keitetyistä ja muhennetuista jamssin mukuloista.

Siitepölyallergiasta ja kasvisten sopivuudesta löytyy lisää tietoa täältä.

Riisistä valmistetaan kasvijuomaa, kermavalmistetta ja jäätelöä. Riisijuoma on makeahkoa. Riisijuoma ei sovellu päivittäiseksi ruokajuomaksi alle 6-vuotiaille, koska riisissä on luontaisesti korkea arseenipitoisuus. Riisistä valmistettua kermavalmistetta voidaan käyttää ruoissa ruokakerman tapaan.

Kaurasta valmistettuja kaurajuomaa, -kermaa ja -vaniljakastiketta voidaan käyttää kuten vastaavia maidosta valmistettuja tuotteita. Kaurajuoma sopii hyvin erilaisiin keittoihin ja puuroihin pehmeän makunsa ansiosta. Kaurakermavalmistetta voidaan käyttää keitoissa ja laatikkoruoissa. Kauratuotteissa on hieman makea maku. Osa kauratuotteista on gluteenittomia, osa ei ole.

Kookosmaito valmistetaan kookospähkinän valkoisesta, raastetusta mallosta veteen liotettuna. Se on maidon näköistä nestettä ja voi olla paksuakin. Kookosmaitoa myydään purkeissa, jotka tulee ravistaa hyvin ennen avaamista. Kookoskerma nousee kookosjuomapurkin pintaan, kun purkkia ei ravisteta. Kerman voi kuoria pinnalta käyttöön. Kookoskermaa myydään myös erikseen. Kookoksen rasva on suureksi osaksi kovaa tyydyttynyttä rasvaa. Kookosmaitoa voi käyttää kastikkeissa tai keitoissa tuomaan itämaista aromia. Kookos sopii myös jälkiruokakiisseliin. Kookos on hedelmä, ei pähkinä, joten se sopii pähkinäallergiselle. Kaupoissa myydään myös kookosmaitoa kevyempää kookosjuomaa. Kookosta käytetään monissa kasvipohjaisissa juusto- ja tuorejuustovalmisteissa.