Pirkanmaan Allergia- ja Astmayhdistys ry 

Ruokaostoksilla


Mistä hankkia sopivia ruoka-aineita?

Ruoka-allergian toteamisen jälkeen joutuu allerginen opettelemaan monia uusia ruoka-aineita, mistä niitä löytyy ja miten niitä käytetään.

Pirkanmaan Allergia- ja Astmayhdistyksen ylläpitämästä erimenu.fi- palvelusta löydät tuotteita ja reseptejä.

Kauppojen ja markettien hyllyistä löytyy jo hyvin allergiselle sopivia tuotteita. Kauppiaaseen kannattaa olla aktiivisesti yhteydessä, jotta kauppaan hankittaisiin uusia tuotteita. Valikoima saattaa vaihdella eri paikkakuntien kohdalla. Luontaistuotekaupoissa on usein laaja valikoima sopivia tuotteita. Etniset liikkeet myyvät myös monipuolisesti sopivia tuotteita allergiselle, tuotteiden selosteet saattavat tuottaa ongelmia, mutta kysyminen kannattaa. Omalta paikkakunnaltakin saattaa löytyä suoramyyntipaikkoja tai -tiloja, joiden valikoimiin kuuluu allergisille sopivia tuotteita.

Paikalliset allergia- ja astmayhdistykset ja allergisten lasten vanhempainkerhot tietävät oman alueensa hankintapaikoista. Yhteistilaukset ovat edullinen tapa hankkia sopivia tuotteita.

Kun hankitaan erityiselintarvikkeita, kannattaa tarkistaa tuotteiden päiväyksistä, mikä on säilymisaika. Kun hankitaan isompi erä jauhoja ja hiutaleita, kannattaa niitä säilyttää viileässä, jotta ne eivät härskiinny. Jauhoja voi laittaa myös pakastimeen ja ottaa huoneen lämpöön pienissä erissä.

Ruoka-allergiselle puhtaasti jauhettua, sopivaa lihaa kannattaa tiedustella kaupan lihatiskiltä, jotta he jauhavat sen puhtaalla lihamyllyllä ennen muita lihoja. .Kun hankitaan lihaa isompi määrä kerralla, kannattaa se kypsentää kerralla ja laittaa pakastimeen kerta-annoksina. Liha säilyy pakastettuna 6 - 12 kk, riistan liha on säilyvintä vähäisen rasvapitoisuutensa vuoksi.


Elintarvikkeiden pakkausmerkinnät

Pakkausmerkinnät tulee lukea huolella, jotta tietää mitä tuote sisältää. Tutuistakin tuotteista on hyvä välillä tarkistaa tuoteselosteet. Koostumus on saattanut hiukan muuttua tai siihen on tullut kontaminaatiovaroitus. Jos epäilee tuotteen sopivuutta, kannattaa ottaa yhteyttä tuotteen valmistajaan tai maahantuojaan, heillä pitäisi olla tarkat tiedot tuotesisällöistä.

Eviran sivuilta löytyy tietoa allergiasta askarruttaviin kysymyksiin mm. pakkausmerkinnöistä ja lisäaineista. Lisäaineet ilmoitetaan elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä käyttötarkoitusta osoittavan ryhmänimen (esim. sakeuttamisaine) lisäksi lisäaineen nimellä tai numerotunnuksella, E-koodilla.

Ainesosaluettelovaatimukset tiukentuivat vuonna 2009

Elintarvikkeiden pakkausmerkinöissä tulee aina mainita raaka-aine omalla nimellään olivatpa käytetyt ainemäärät kuinka pieniä tahansa.

  • gluteenipitoiset viljat (vehnä, ohra, ruis, kaura, speltti, kamut-vilja ja niiden hybridikannat)
  • äyriäiset
  • kananmuna
  • kala
  • maapähkinä
  • soijapapu
  • maito (myös laktoosi)
  • pähkinät ja mantelit (hasselpähkinä, saksanpähkinä, cashew-pähkinä, pekaanipähkinä, parapähkinä, pistaasipähkinä, australianpähkinä)
  • selleri
  • sinappi
  • seesaminsiemenet
  • rikkidioksidi ja sulfiitit, joiden pitoisuudet ovat yli 10 mg/kg tai 10 mg/litra SO2:na ilmaistuna
  • lupiinit ja lupiinituotteet
  • nilviäiset

Tuotteen ainesosaluettelossa kerrotaan kaikki valmistus- ja lisäaineet painon mukaan alenevassa järjestyksessä.

Jos tuotteeseen voi valmistuksen aikana päästä kontaminaationa (epäpuhtautena) allergeeneja ja kontaminaatiota ei voida estää, voi tuotteen valmistaja mainita siitä pakkauksessa varoitustekstillä. Varoitusmerkintä voi olla esim. "pakattu linjastossa, jossa käsitelty myös pähkinää sisältäviä tuotteita". Uusi EU:n pakkausmerkintädirektiivi kumoaa myös vanhan ns. 25 % säännön, jossa elintarvikkeen koostetun ainesosan, kuten keksien hillotäytteen, sisältämiä ainesosia ei ole tarvinnut erikseen luetella jos täytteen osuus on alle 25 % lopputuotteen painosta. Nyt tilalle on tulossa 2 % sääntö.

Luonnonmukaisesti viljeltyjen luomutuotteiden ei ole todettu sopivan allergiselle sen paremmin kuin ns. tavallisten tuotteiden.


Elintarvikkeiden lisäaineista

Lisäaineita lisätään elintarvikkeisiin tarkoituksella ja niillä on aina jokin haluttu teknologinen vaikutus. Lisäaineiden avulla pyritään esimerkiksi estämään bakteereiden ja muiden tauteja aiheuttavien mikrobien kasvu, parannetaan elintarvikkeen koostumusta, makua, ulkonäköä tai ravitsemuksellista laatua. Lisäaineet ovat hyvin tutkittuja ja niiden turvallisuus on arvioitu monin erilaisin puolueettomin tutkimuksin ennen kuin ne hyväksytään markkinoille ja käytettäväksi elintarvikkeiden valmistukseen.

Lisäaineet ilmoitetaan elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä käyttötarkoitusta osoittavan ryhmänimen (esim. sakeuttamisaine) lisäksi lisäaineen nimellä tai numerotunnuksella, E-koodilla. E-koodit

Ruoan lisäaineiden pelätään usein aiheuttavan allergiaa, mutta käytännössä lisäaineyliherkkyys on hyvin harvinaista. Lisäaineyliherkkyyttä arvioidaan esiintyvän vain alle 0.05 %:lla väestöstä.

Astmaatikoille ja kroonista nokkosihottumaa sairastaville tietyt lisäaineet saattavat aiheuttaa oireita. Lisäaineista oireita voivat aiheuttaa säilöntäaineina käytettävät bentsoehappo (E210 - E219), sorbiinihappo (E200 - E203) ja sulfiitit (E221 - E228) sekä atsoväriaineet. Glutamiinihappoa ja glutamaatteja (E620 - E625) käytetään elintarvikkeissa aromivahventeina. Ne voivat aiheuttaa yliherkkyysoireina kasvojen punoitusta, hikoilua tai päänsärkyä. Yliherkkyysoiretta on kutsuttu myös kiinalaisen ravintolan syndroomaksi.

Tietoa alkoholijuomien valmistuksessa yleisimmin käytetyistä lisäaineista: säilöntä- ja hapettumisenestoaineista, makeutusaineista ja väriaineista löytyy Alkon kotisivuilla olevasta tiedotteesta. Maustetut alkoholijuomat esim. yrttiliköörit saattavat aiheuttaa allergisia oireita henkilöille, jotka ovat herkistyneet mausteen käytetylle aineelle. Kirkkaat alkoholijuomat eivät yleensä aiheuta allergisia reaktioita.