Pirkanmaan Allergia- ja Astmayhdistys ry 

Ruoka-aineiden valinta


Viljat ja viljatuotteet

Ruoka-allergisen kuten terveenkin ruokavalion perustana ovat viljat ja viljatuotteet. Vehnä-ohra-ruisallergisen tulee käyttää sopivia gluteenittomia viljoja (kaura, riisi, maissi, hirssi tai tattari) sopivuuden mukaan. Käyttämällä sopivia viljoja täysjyvätuotteina varmistetaan kivennäisaineiden, vitamiinien ja kuidun saati. Korvaavat viljat soveltuvat puurojen ja ruokien valmistukseen kuten muutkin viljat. Gluteenittomista viljoista puuttuu sitko, joten leipominen on ongelmallisempaa. Vinkkejä luontaisesti gluteenittomaan leivontaa löytyy vehnä-ruis-ohra-allergia -sivulta.

Yhdistelemällä soveltuvia viljoja saadaan myös vaihtelua ruokavalioon. Gluteenittomat jauhoseokset helpottavat leivontaa ja ruoanvalmistusta, koska niissä on mukana leivonnan apuaineita psylliumia tai ksantaania.

Jos valmiit jauhoseokset eivät sovi, voi itse tehdä sopivia seoksia: yhdistä sopivia jauhoja ja hiutaleita esim. suhteessa 1:1:1 tai 1:1, yksi osa voi olla tärkkelysjauhoja: perunajauhoja, maissitärkkelystä tai tapiokaa. Kokonaisia tattari-, hirssi- tai kaurasuurimoita voi käyttää riisisuurimoiden tapaan lisäkkeenä, laatikoissa tai puuroina. Puurojen ja vellien valmistamiseen gluteenittomat hiutaleet ja jauhot sopivat samalla tavalla kuin tavallisetkin. Vehnä-ohra-ruisallergiselle sopivia pastatuotteita löytyy riisistä, maissista, tattarista tai niiden yhdistelmistä tavallisena makaronina, kierteenä, simpukkana, spagettina tai lasagnelevynä.

Vehnä-ohra-ruisallergiaa aiheuttaa viljan valkuainen eli proteiini. Tärkkelykset ovat valmistettu viljan hiilihydraateista eli sokeriosasta, joka ei ole allergisoiva. Tärkkelyksissä on valmistusaineena vähän proteiineja, esim. vehnätärkkelyksessä 0,3 %. Tärkkelyssiirappien ja muiden muunnettujen tärkkelysten, kuten maltodekstriinin, proteiinipitoisuus on vielä pienempi, eikä proteiinien allergeenisuutta ole osoitettu. Riisi- tai maissiallerginen voi käyttää riisi- tai maissitärkkelystä tai -tärkkelyssiirappia, joiden valmistusraaka-aineena on maissi tai riisi. Samoin on perunatärkkelyksen laita peruna-allergisella, perunatärkkelys kuuluu osaksi peruna-allergisen ruokavaliota. Poikkeuksena ovat ne lapset ja aikuiset, jotka saavat kyseisistä ruoista anafylaktisia reagtioita. Heidän on syytä välttää myös tärkkelyksiä, joiden valmistusaineena käytetty anafylaksiaa aiheuttavaa ruoka-ainetta.

Viljojen ravitsemuksellisesta merkityksestä löytyy lisää tietoa http://www.leipatiedotus.fi/tietoa_leivasta/leipa_ja_vilja_ravitsemuksessa

Riisin (Oryza sativa) viljelyn on arvioitu alkaneen Aasiassa noin 7 000 vuotta sitten. Riisin suvussa on yli 100 000 lajiketta. Yleisin on suo- eli vesiriisi. Riisistä valmistetaan täysjyväistä, tummaa, pitkää, puuroutumatonta riisiä ja puuroriisiä, muroja, hiutaleita sekä jauhoa, riisipastaa, riisivermiselliä, riisipaperilevyjä sekä riisitärkkelystä, jota löytyy apteekista. Riisijauhoja on saatavana täysjyvänä, karkeana ja hienona.

  • Täysjyväriisijauhoja voi käyttää leivonnassa osana, puuroissa ja kastikkeissa.
  • Karkea riisijauho soveltuu vispipuuroihin, mannapuuroon, leivitykseen.
  • Hieno riisijauho soveltuu leivontaan ja ruoanvalmistukseen.

Vaihtelua riisiruokiin antavat basmati- ja jasminriisi.

Villiriisi on vedessä kasvava kaislakasvi (Zizania aquatica), jonka sato poimitaan käsin. Villiriisiä viljellään myös Minnesotan kosteikoilla. Villiriisi on väriltään tumma ja sen maku on pähkinämäinen. Villiriisiä voi liottaa muutaman tunnin ennen kypsennystä, jolloin keittoaika on 20 min. Muuten keittoaika on n. 40 min. Sitä käytetään lisäkeriisin joukossa lisävärinä ja -makuna.

Maissin (Zea mays) tunnetaan ainoastaan viljeltynä. Intiaanit kasvattivat "mahista" tai "marisia" jo 7 000 vuotta sitten ja Kolumbus toi sen Eurooppaan. Maissi kasvaa 2,5 - 6 metrin korkuiseksi. Sitä on eri lajikkeilta, joista tärkeimmät ovat paukkumaissi, jauhomaissi, kivimaissi, hammasmaissi, sokerimaissi ja vahamaissi. Maissin rasvapitoisuus on korkea ja sitä puristettu öljy sisältää runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja. Maissia syödään sellaisenaan ja siitä valmistetaan popcorneja, suurimoita, hiutaleita, jauhoja, tärkkelystä ja pastaa. Maissisuurimoita eli polentaa voidaan käyttää kuten mannasuurimoita puurona tai lisäkkeenä. Maissijauhoja löytyy tavallisena sekä täysjyvänä. Maissitärkkelys soveltuu suurustamiseen sekä leivontaan. Perunajauhot voi korvata maissitärkkelyksellä.

Tattari (Fagopyrum esculentum) kuuluu tatarkasveihin ja on kotoisin Luoteis-Kiinasta.Tattaria tuodaan Suomeen, mutta meillä tattarin viljely on lisääntynyt. Tattaria on saatavana suurimoina, rouheena, hiutaleina ja jauhoina, erikoisuutena löytyy tattaritalkkunaa ja -pastaa. Huuhtele kokonaiset tattarisuurimot hyvin ennen käyttöä, jolloin niiden maku pehmenee. Tattarijauhot soveltuvat leivontaan ja ruoanvalmistukseen. Tattarijauhot antavat leivonnaisiin tummaa väriä.

Hirssi (Panicum miliaceum) tarkoittaa useita heinäsukuun kuuluvia viljakasveja, joita käytetään samalla tavalla. Hirssiä on useita lajikkeita, Afrikassa viljellään neekerihirssiä, muita lajikkeita ovat sormihirssi, tefhirssi ja japaninhirssi. Euroopassa tunnetun viljahirssin kukintona on röyhy. Itä-Suomessa ja Karjalassa on käytetty hirssiä eli hersryyniä. Hirssistä valmistetaan suurimoita, hiutaleita ja jauhoja. Hirssisuurimot on hyvä huuhdella ennen käyttöä kuten tattarisuurimotkin.

Kaura (Avena sativa) on kehittynyt Keski-Euroopassa vehnän ja ohran rikkakasvina olleista lajeista 1000 luvulta eKr. alkaen. Kaura kuuluu eri sukuun kuin vehnä, ohra ja ruis, joten se saattaa sopia vilja-allergiselle. Ravitsemuksellisesti kaura on monipuolinen viljalaji. Se sisältää runsaasti proteiineja ja rasvaa, erityisesti linolihappoa. Kaurassa on paljon veteen liukenevaa kuitua, beta-glukaania, joka runsaasti nautittuna alentaa veren kolesterolipitoisuutta. Kaurasta valmistetaan kokonaisia suurimoita, hiutaleita, leseitä ja talkkunaa. Kaurajauhoja on markkinoilla, mutta niiden sopivuus allergiselle kannattaa kokeilla, koska niissä voi olla epäpuhtautena muita viljoja. Kaurahiutaleita voi murskata sauvasekoittajalla ja saada siten karkeaa jauhoa.

Kinoa eli kvinoa eli quinoa (Chenopodium quinoa) on Etelä-Amerikan Andeilla kasvava ikivanha kulttuurikasvi, inkojen riisi. Sen siemenet muistuttavat pieniä riisisuurimoita. Se voi kasvaa jopa 2,5 metriseksi. Kinoassa on korkea valkuaisainepitoisuus. Kinoaa myydään siemenenä ja jauhona. Siemenet voi huuhdella ennen kypsennystä. Kinoan siemenistä keitetty puuro käy myös leivontaan.

Amarantti (Amaranthus caudatus) eli revonhäntä, on kotoisin Väli - Amerikasta. Amarantti on yksivuotinen ruohokasvi. Kasvista käytetään sen viljelyalueella myös nimeä Inca wheat eli inkavehnä. Amarantin ravintoainekoostumus on hyvä, se sisältää. mm. valkuaista, kalsiumia ja rautaa. Amaranttia myydään siemeninä ja sen maku on pähkinämäinen. Siemenet voi keittää puuroksi ja käyttää sitä esim. leivonnassa tai lisäkkeenä. Amaranttijauhoa on osana eräissä valmiissa luontaisesti gluteenittomissa jauhoseoksissa.

Tef eli tafi on etiopialainen ruohokasvi (Eragrostis abyssinica) ja se on hirssin sukuinen. Sen pienistä valkoisia tai tumman punertavan ruskeita siemenistä jauhetaan leivontajauhoja. Etiopiassa tef on yleisin vilja ja siitä valmistetaan pannukakun tapaista leipää, injeraa, sekä puuroa ja kotipolttoista alkoholijuomaa. Suomessa käytettävä tef tulee Yhdysvalloista, koska etiopialainen tef-jauho saattaa sisältää vehnää.

Durraa (Sorghum bicolor) on kotoisin Afrikasta, jossa sitä on viljelty noin 3 000 vuotta. Durraa käytetään jyvinä ja jauhoina. Durraa ei saa Suomesta.

Sokerijuurikaskuidulla voidaan parantaa ruokavalion kuitupitoisuutta. Sokerijuurikaskuitua voi lisätä leivonnaisiin tai käyttää sitä ruoanvalmistuksessa, esim. lisätä lihamureketaikinaan tai leivonnaisiin, käyttää vuokien jauhottamiseen tai ripotella laatikkoruokien pinnalle. Sokerijuurikaskuitu sitoo itseensä nestettä, joten sen voi antaa turvota hetki ennen käyttöä tai lisätä ruokaan nestettä enemmän.


Kasvikset, hedelmät ja marjat

Kasvikset, hedelmät ja marjat tuovat ruokavalioon vaihtelua, väriä sekä makua. Monipuolisella kasvisten, hedelmien ja marjojen käytöllä täydennetään ruokavalion ravintoarvoja, jotka saattaisivat muuten jäädä vajaiksi, erityisesti vältettäessä maitoa ja viljoja. Aikuisilla, joilla herkistyminen kasviksille tai hedelmille on tapahtunut siitepölyallergian ristireagtiona, kasvisten käsittely muuttaa niiden siedettävyyttä Jos raa'at kasvikset eivät sovi, ne saattavat sopia kypsennettyinä, kevyesti höyrytettyinä, raastettuina tai pakastettuna. Marjoista tai hedelmistä valmistetut mehut saattavat sopia paremmin kuin marjat sellaisenaan.

Kasvisten keitinvesi kannattaa hyödyntää ruoanvalmistuksessa. Makua ruokiin saadaan esim. sipulin keitinvedestä. Kasviksia ja hedelmiä voi yhdistää ennakkoluulottomasti, jotta saadaan vaihtelua ja makua ruokavalioon. Hauduttamalla lihapadassa erilaisia juureksia ei muita mausteita tarvitsekaan lisätä. Luumusose sopii värin- ja maunantajaksi lihapatoihin tai ohukaisiin, ananas antaa makua lihakastikkeisiin, porkkanaa voi kokeilla kiisseliin tai kesäkurpitsaa ja ananasta vispipuuroon. Ripaus sienijauhetta antaa ruokiin lihaliemimäisen maun.

Ruokavaliota voi laajentaa kokeilemalla eri kasviksia, marjoja tai hedelmiä. Pienten lasten soseet ovat hyvä apu kokeiluissa.

Peruna on tuttu ruoka-aine. Perunaa kannattaa käyttää monipuolisesti keitettynä, soseena, uuniperunoina, lohkoina, perunapihveinä (rösti), suikaleina ym. Perunasoseeseen kannattaa valita sosemainen peruna, jolloin lopputulos on maukas. Pakastealtaasta löytyy valmista perunasoseainesta, perunalohkoja, -kuutioita, -suikaleita tai ranskanperunoita helpottamaan ruoanvalmistusta. Perunasoseaines sakeuttaa myös keittoja tai kastikkeita. Perunasuurimoista (Helmisuurimot), jotka ovat perunatärkkelystä syntyy nopeasti puuro ja niitä voi käyttää myös leivonnassa. Peruna-allergiselle yleensä sopii perunatärkkelys ( perunajauho) tai pakastettu perunatuote, joten niitä kannattaa kokeilla. Värikäs perunavaihtoehto on Blue Kongo, sinertävä peruna.

Bataattia voidaan käyttää perunan tilalla, jos peruna ei sovi. Bataatti eli makea peruna on kotoisin Perusta. Se on malloltaan kellertävä, jauhoinen ja maultaan hiukan makeahko. Sitä voidaan käyttää kypsennettynä, soseena, grillattuna tai uunibataattina, se sopii myös pataruokiin tai piiraisiin. Bataattia voidaan käyttää myös raasteena, joka muistuttaa porkkanaraastetta. Bataatista löytyy sekä valko- että punalihainen vaihtoehto. Jos tavanomaisempi punalihainen ei sovi, voi kokeilla valkolihaista bataattia.

Punajuuri on maukas lisäke ja sitä voidaan käyttää laatikoissa, soseena, keitoissa, valmistaa uunipunajuuria lohkoperunoiden tapaan. Punajuuri sopii myös raakaraasteeksi. Punajuuri on hyvä värinantaja ruokiin. Suomessa viljellään myös valko-, kelta- ja raitajuurikkaita, joita voidaan käyttää punajuuren tavoin. Punajuuri sisältää nitraateja, jonka takia se ei sovellu aivan pienten lasten ravinnoksi.

Erilaiset kaalit: kukka-, parsa-, kerä-, puna-, kyssä-, lehti-, kurttu-, ruusukaali ym ovat monipuolisia käyttää. Jos kaali raakana ei sovi, sitä kannattaa kokeilla kypsennettynä. Hapankaali on hyvä lisäkkeenä ja maunantajana. Kyssäkaalia voidaan käyttää raakaraasteena tai nauriin ja lantun tapaan pataruoissa.

Maa-artisokan pienet, epämuotoiset juurimukulat käytetään keitettyinä soseeksi, keitoiksi, pataruokiin. Maa-artisokka tummuu helposti kuorittaessa, joten se tulee säilyttää kylmässä vedessä.

Maissin jyviä voi syödä raakana tai kypsennettyinä. Tuoreet maissinjyvät sopivat salaatteihin, maissiohukaisiin, kastikkeisiin, keittoihin ja patoihin. Kokonaiset tähkät voi kypsentää vedessä keittäen, uunissa tai grillata. Markkinoilta löytyy myös maissinjyviä ja minimaisseja pakasteena tai säilykkeenä.

Kesäkurpitsaa (zuccini) käytetään monin tavoin. Sitä voi syödä sellaisenaan tai käyttää salaatteihin kuten kurkkuakin. Se sopii hyvin myös kypsennettäviin ruokiin kuten keittoihin, patoihin, paistoksiin ja leivonnaisiin. Kesäkurpitsaviipaleita voi myös grillata. Keitetty tai paistettu kesäkurpitsa sopii lihan ja kalan lisäkkeeksi. Kesäkurpitsan puolikkaita voi myös täyttää esimerkiksi sieni- tai jauhelihakastikkeella ja kuorruttaa uunissa. Kesäkurpitsaraaste sopii puuroon tai kiisseliin ja -soseesta voi valmistaa makeaa marmeladia. Kesäkurpitsaviipaleilla voi korvata lasagnelevyt moniallergisen lasagnessa.

Maniokin eli kassavan juuresta valmistetaan tapiokatärkkelysjauhoja. Maniokin juurakkoa voidaan käyttää perunan tavoin. Se sisältää vitamiineja ja kuitua, mutta vähän kivennäisaineita ja valkuaisaineita kelvatakseen pääravinto-aineeksi. Maniokkia ei pidä nauttia raakana.

Tapioka on maniokista valmistettu tärkkelysjauho. Sitä voidaan käyttää kuten perunajauhoja tai maissitärkkelystä suurustamiseen tai leivontaan. Tapiokasta on valmistetaan tapiokasuurimoita ja -tikkuja, joita löytyy etnisistä liikkeistä.

Jamssi on tärkkelyspitoinen juurimukulakasvi. Jamssin mukulat ovat nukkaisia, pitkänomaisia ja tummanruskeita, jopa 5-10 kiloisia, meillä myynnissä olevat ovat noin 30 - 50 cm pituisia. Jamssin kuori on kova, karkea ja karvainen, malto on vaaleaa ja kiinteää. Jamssi kuoritaan kuivana, jonka jälkeen se huuhdotaan vedellä. Jamssilla voi ruokaohjeissa korvata perunan tai maa-artisokan. Jamssi sopii hyvin leivonnaisiin ja paistettavaksi, mutta sitä voi myös keittää. Länsi-Afrikassa on yleistä perunasosemaisen "fufu" -soseen valmistus keitetyistä ja muhennetuista jamssin mukuloista.

Siitepölyallergiasta ja kasvisten sopivuudesta löytyy lisää tietoa siitepölyallergioihin liittyvistä ruokayliherkkyyksistä kertovalta sivulta " ristiallergiat" sekä Allergia ja Astmaliiton siitepölyoppaasta http://www.allergia.fi/allergiat/

Siitepölyallergiselle oireita aiheuttavat kasvikset saattavat sopia kypsennettyinä, pakastettuna, raastettuina, kuivattuna tai varastoinnin jälkeen talvella. Useille siitepölyallergisille voivat sopia marjat, kaalikasvit, salaatit, kurkku, kesäkurpitsa, lanttu, puna -, kelta- tai valkojuuri, sipulit, purjo, bataatti, melonit, raparperi, viinirypäle, rusinat, ruusunmarja, taateli, maissi, lasten valmissoseet jne.

Lisää tietoa:
Kasviksista, hedelmistä ja marjoista http://www.kasvikset.fi/ - Napsauta linkkiä: Kasvitieto.
Marjoista, sienistä ja yrteistä http://www.arctic-flavours.fi - Napsauta linkkiä: Tietopankki


Liha, kala, kananmuna

Liha, kala ja kananmuna täydentävät ruokavaliota ja ne ovat hyviä proteiinin lähteitä. Erityisesti maitoallergisten lasten on syytä syödä lihaa päivittäin proteiininsaannin turvaamiseksi. Jos jokin liha aiheuttaa allergiaa niin sen tilalle tulee valita sopiva lihalaatu, jotta ruokavalio olisi täydellinen. Äärimmäisen harvoin maitoallergiset saavat oireita myös naudanlihasta. Maidon ja naudanlihan proteiinit ovat erilaiset, joten automaattisesti ei maitoallerginen vältä naudanlihaa.

Kala-allergisen tulee välttää kaikkea, missä on käytetty kalaa tai kalavalmisteita. Joskus kala-allergisille saattaa sopia esimerkiksi pakastesei. Herkimmät kala-allergiset saattavat allergisen reaktion kalan hajusta tai kalan koskettamisesta.

Kanamuna-allergiselle yleensä sopii broilerin, kalkkunan ja strutsin liha. Kananmuna ei ravitsemuksellisesti ole tärkeä ruoka-aine, joten sen voi jättää ruoanvalmistuksesta pois. Ks. ohjeita munattomaan ruoanvalmistukseen.

Possun liha on monipuolinen käytössä sen sisältämän rasvan vuoksi, ruoat ovat meheviä ja maukkaita. Riista, poro ja lammas ovat vähärasvaisempia, joten niistä valmistetut ruoat ovat hiukan kuivempia. Valmistettaessa keittoja tai pataruokia, maukkain lopputulos syntyy käytettäessä ruhon etuosia; lapaa tai etuselkää sekä pitkää kypsennysaikaa uunissa tai liedellä hauduttamalla. Makua ruokiin antavat juurekset ja sipuli. Väriä ja makua lihapatoihin antavat vaikkapa luumut, ananas, aprikoosi jos tomaatti tai soija eivät sovi.

Sisäpaistit ja fileet sopivat nopeasti kypsennettäviin ruokiin, kuten wokkeihin ja suikalekastikkeisiin sekä pihveiksi. Lihamureketaikinaan voi yhdistää kahta eri lihalaatua, jos nauta ei sovi kokeile, esim. possu-lammas, possu-hirvi, jotta lopputulos on mehevä. Possusta kannattaa valita kassler, koska siinä on makua antavaa rasvaa mukana. Lihamureketaikinaan korppujauhojen tilalle voi käyttää Fibrex -sokerijuurikaskuitua, sopivia hiutaleita, perunasosetta ja hiukan nestettä. Jos valmiit lihaliemivalmisteissa eivät sovi, voi keittää lihaliemen ruhon etuosista ja pakastaa sitä annospakkauksiin . Jauhelihaa voi ruskistaa uunissa pakasteeseen etukäteen ja valmistaa siitä helposti ruokaa.

Lihavalmisteet, valmisruoat ja makkarat saattavat sisältää allergiselle sopimattomia ainesosia. Ruoka- ja leikkelemakkaroissa ei ole gluteenia, niihin käytetty jauho on perunajauhoa. Vain ryyni-, veri- ja laukkamakkarassa on ruis- ja ohrajauhoa tai ohraryynejä, joissa on gluteenia. Niissä saattaa olla myös sopimattomia mausteita tai soijaa. Valmisruokiin ja säilykkeisiin saatetaan käyttää korppujauhoja, pastaa, vehnäjauhoa tai muita viljatuotteita, jolloin ne eivät sovi vehnä-ohra-ruisallergiselle. Suomalaisten valmistajien herne- ja lihakeittosäilykkeet eivät sisällä gluteenia. Tuotteen päällysmerkinnöistä on hyvä tarkistaa mitä tuote sisältää ja mitä mausteita on käytetty.

Mausteettomia lihaleikkeleitä ja makkaroita löytyy muutamia markkinoilta, mm. http://www.makkaramestarit.fi/luomumakkarat.html sekä http://www.maalaistuotevataja.fi (mausteettomia, lisäaineettomia sekä nitriitittömiä tuotteita), pieniltä lihajalostamoilta saattaa löytyä myös sopivia tuotteita.

Lisää tietoa:
Lihasta http://www.lihatiedotus.fi/www/fi/index.php
Kalasta http://www.prokala.fi


Maitotaloustuotteet

Maitotaloustuotteet ovat ravitsemuksellisesti tärkeitä mm. energian, proteiinin, kalsiumin, D-vitamiinin lähteinä. Maitoallergisen tulee täydentää ruokavaliota niin, että kalsium ja D-vitamiinitarve tulee tyydytettyä. Korvaavat juomat riisistä, soijasta, kaurasta tai kookoksesta eivät ravitsemuksellisesti vastaa maitoa vaikka niihin olisi lisätty kalsiumia. Alle 2-vuotiaat maitoallergiset lapset saavat apteekissa myytävistä korvaavista erityismaitovalmisteista tarvittavat ravintoaineet. Monista ruokaohjeista voi maidon huoletta jättää pois, esim. pullataikina onnistuu veteen tehtynä ja monet keitot ja puurot voidaan valmistaa veteen tai mehuun.

Korvaavia maitotuotteita voidaan käyttää ruoanvalmistuksessa tai juomana maidon tavoin

Soijasta valmistettuja juomia voidaan käyttää kuten maitoa keitoissa ja puuroissa. Soijakermalla voidaan parantaa kastikkeita. Vatkautuva soijakerma kiinteytyy tilkalla sitruunamehua ja sen voi pursottaa kakun päälle. Soijakerman voi maustaa myös yrteillä kylmäksi kastikkeeksi. Soijavanukkaat, -jogurtit ja -jäätelöt täydentävät valikoimaa. Soijalevitteet ja -juustot sopivat leivänpäälle ja ruoanvalmistukseen antamaan makua. (Tulossa lista soijatuotteista.)

Riisijuoma sopii maidon korvikkeeksi hiukan makeasta mausta huolimatta. Riisijuomaa on kalsiumrikastettuna sekä vaniljalla maustettuna. Riisistä löytyy myös riisivanukasta ja -jäätelöä. (Tulossa lista riisituotteista.)

Kaurasta valmistettuja kaurajuomaa, -kermaa ja -vaniljakastiketta voidaan käyttää kuten vastaavia maitoisia tuotteita. Kaurajuoma sopii hyvin erilaisiin keittoihin ja puuroihin pehmeän makunsa ansiosta. Kaurakermalla voidaan parantaa kastikkeita ja keittoja tai käyttää sitä laatikkoruoissa. Kauravaniljakastike sopii kakun päälle tai jälkiruokakastikkeeksi. Maukas jälkiruoka syntyy sekoittamalla kauravaniljakastikkeen joukkoon marjoja tai hedelmäpaloja. Kauravalikoimaa täydentää mm. kauravälipalavalmiste Yosa (http://www.bioferme.fi).

Kookosmaito valmistetaan kookospähkinän valkoisesta, raastetusta mallosta veteen liotettuna. Se on maidon näköistä nestettä ja voi olla paksuakin. Kookosmaitoa myydään purkeissa, jotka tulee ravistaa hyvin ennen avaamista. Kookoskerma nousee kookosjuomapurkin pintaan kun purkkia ei ravisteta ja sen voi kuoria siitä käyttöön. Kookoskermaa myydään myös erikseen pahvipakkauksissa. Kookoksen rasva on suureksi osaksi kovaa tyydyttynyttä rasvaa. Kookosmaitoa voi käyttää kastikkeissa tai keitoissa antamaan niille itämaisen aromin. Kookos sopii myös jälkiruokakiisseliin. Kookos on hedelmä, ei pähkinä, joten se sopii pähkinäallergiselle.

Lisää tietoa: maidon korvaamisesta ja ruokaohjeita.


Ravintorasvat

Kasvirasvat tai -öljyt antavat makua ja väriä allergisen ruokiin ja leivontaan. Suosimalla kasvirasvoja, jotka sisältävät pehmeitä rasvoja, ruokavalion koostumus pysyy hyvänä. Leivonnassa ja ruoanvalmistuksessa voi käyttää ruokaöljyä tai 80 % kasvirasvoja. Kevytlevitteet (rasvaa alle 60 %) soveltuvat vain leivälle levitteeksi. Jos allergisen lapsen energiansaanti jää niukaksi, voidaan ruokaan lisätä ruokaöljyä tai kasvirasvaa. Samalla saadaan ruokaan myös hiukan lisää makua. Öljyistä (rypsi-, auringonkukka-, oliivi-, maissi- tai soijaöljy) voidaan valita ns. tavallinen öljy mieluummin kuin kylmäpuristettu. Kylmäpuristetussa öljyssä saattaa olla mukana epäpuhtauksia, jotka voivat aiheuttavat allergiaoireita.

Kaikki markkinoilla olevat laktoosittomat margariinit ovat myös täysin maidottomia, niissä ei ole käytetty valmistusaineena lainkaan maitoa tai maidon osia. Jos tuoteselosteissa lukee laktoositon margariini, voi sitä käyttää osana maidotonta ruokavaliota.

Vinkki: 100 g margariinia = 1 dl sulatettua margariinia = 3/4 dl kasviöljyä.

Lisää tietoa: rasvojen koostumuksesta http://www.margariinitiedotus.fi/